Tiedetään, että Suomessa 46 prosenttia naisista ja 51 prosenttia miehistä istuu päivittäin vähintään 6 tuntia. Istumisen monet vaikutukset toimintakykyyn ja terveyteen alkavat vasta avautua.

Istumisen haitat ulottuvat kaikenikäisiin. Selkävaivojen ja istumisen keston välillä on todettu yhteys jo lapsilla ja nuorilla. Aikuisilla runsas istuminen työssä selkä köyryssä saattaa rappeuttaa selän rakenteita. Iäkkäillä runsas istuminen nopeuttaa lihaskadon kehittymistä ja lihasten toimintojen heikkenemistä. Erään tutkimuksen mukaan jo työiässä runsas istuminen työssä lisää 50 vuotta täyttäneillä naisilla kaatumisista johtuvien luunmurtumien vaaraa, kun taas seisomisen määrä työssä pienentää vaaraa. Selityksenä saattaa olla se, että runsas istuminen heikentää lihasten voimaa ja koordinaatiota sekä tasapainoa.

Runsas staattinen istuminen, esimerkiksi television katselu, lukeminen ja tietokoneen käyttö, on niska- ja hartiavaivojen itsenäinen vaaratekijä. Esimerkiksi suomalaisista 15–16-vuotiaista tytöistä vaivoja esiintyi kuuden kuukauden aikana lähes puolella ja pojista noin kolmanneksella. Työhön liittyvät niska- ja hartiavaivat ovat yleisiä erityisesti toimistotyötä tekevillä.

Lähde: Työterveyslaitos

Runsas istuminen kuormittaa korkeasti koulutettujen nuorten aikuisten terveyttä

Koulutusaste on yhteydessä nuorten aikuisten liikunnan määrään ja tapoihin, osoittaa tuore tutkimus, jossa liikkumista mitattiin lantiolla pidettävällä liikemittarilla. Rasittavamman liikunnan (vähintään reipas kävely) osalta tulokset olivat linjassa aiempien tutkimusten kanssa: korkeammin koulutetut liikkuivat enemmän.

Sen sijaan liikkumattoman ajan ja kevyen fyysisen aktiivisuuden suhteen tutkimus paljasti terveysriskin korkeasti koulutetuilla nuorilla aikuisilla. Tutkimuksen tulosten mukaan korkeasti koulutettujen terveyttä kuormittaa runsas paikallaanolo ja kevyen liikunnan vähäinen määrä erityisesti arkipäivisin.

– Korkeasti koulutetut päätyvät usein istumatyöhön. Liikemittarit osoittivat, että korkeasti koulutetut ovat paikallaan, siis useimmiten istuvat, arkipäivisin niin paljon, että sen voidaan sanoa olevan jo riski terveydelle, arvioi tutkija Marko Kantomaa.

– Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu erittäin runsaan istumisen olevan yhteydessä mm. sydän- ja verisuonitauteihin ja tiettyihin syöpätyyppeihin. Kevyen liikunnan vähäisyys taas kertoo siitä, että istumista ei tule tauotettua päivän aikana.

Istumatyön tauottaminen ja arkiaktiivisuuden lisääminen tärkeää

Suomalaisten istumisen vähentämiseen tähdätään kansallisilla suosituksilla, jotka sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi viime vuonna. Kunnossa kaiken ikää -ohjelma on juuri julkaissut maksuttoman materiaalin Tauko paikallaan!, joka kannustaa pohtimaan omia arkisia valintoja liikkeen lisäämiseksi. Materiaali tarjoaa vinkkejä istumisen tauottamiseen ja arkiaktiivisuuden lisäämiseen runsaasti istumista sisältävissä ammateissa.

– Joissakin ammattiryhmissä istumisen määrä on erityisen suurta, esimerkiksi juuri toimisto- ja näyttöpäätetyötä tekevillä, kertoo Kunnossa kaiken ikää -ohjelman ohjelmajohtaja Jyrki Komulainen.

– Uuden materiaalin tarkoituksena on antaa ideoita ja herättää ajatuksia siitä, miten omia toimintatapoja voisi muuttaa ja saada omasta arjesta aktiivisempaa ja vähemmän istuvaa.

Lähde: Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES

Muista tauottaa istumista!

Työtä on tauotettava, jos työ on fyysisesti raskasta, sisältää runsaasti lämpökuormitusta, staattisia työasentoja, yksipuolisia toistuvia työliikkeitä tai työskentelyä kyykyssä tai polvillaan.

Yksipuolinen työ

  • Yksipuolinen toistotyö tai pakkotahtinen työ vaatii tauotusta, lyhyitä (5-10 min) taukoja olisi oltava tunnin välein.
  • Jos työ vaatii herpaantumatonta tarkkaavaisuutta tai vaikeita päätöksiä, tauot ovat myös tarpeen. Tarkkaavaisuus alkaa laskea jo puolen tunnin jälkeen.
  • Erityisestä tauotuksesta ei tarvitse huolehtia, jos työhön sisältyy luontaisia keskeytyksiä tai toiminnan muutoksia.

Jatkuva istuminen tai seisominen

  • Istumatyöntekijän olisi hyvä nousta edes pikaisesti ylös puolen tunnin välein ja tehdä muutama elvyttävä liike, jos istumatyö jatkuu samanlaisena pitkään.
  • Seisomatyöntekijän kannattaa istahtaa tai hakeutua pitkäkseen taukojen ajaksi (jalat ylös).

Lähde: Työterveyslaitos


Kommentit

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *