Töissä ensimmäisenä, töissä viimeisenä. Jatkuvasti tietokoneen ääressä, lounas pikaisesti, kahvi toimiston automaatista. Monella on mielikuva, että tehokkaat työmyyrät hädin tuskin poistuvat työpaikalta ja kellottavat jatkuvasti enemmän työtunteja kuin työtoverinsa. Mutta onko tämä tehokasta, saati terveellistä?

Ei, todistavat tutkimukset ja vahvistavat asiantuntijat.

Päinvastoin: säännölliset, pitkähköt tauot voivat taata tehokkuuden työssä. Latvialainen startup-yritys, ohjelmistotalo Draugiem Group kehitti työajanhallintasovellus DeskTimen ja tutki sovelluksensa avulla omien työntekijöidensä rutiineja ja työskentelyrytmiä.

Selvityksessä kävi ilmi, että tehokkainta kymmentä prosenttia yrityksen työntekijöistä yhdisti se, että he työskentelivät keskimäärin 52 minuuttia yhteen menoon ja pitivät sen jälkeen noin 17 minuutin tauon, kertoivat The Huffington Post, The Atlantic ja Washington Post -sanomalehdet.

Draugiem Groupin keräämistä tiedoista selvisi, että työntekijät eivät tauoillaan vastanneet sähköposteihin tai tarkistaneet Facebook-profiilejaan, vaan poistuivat työpisteiltään; he menivät lyhyelle kävelylle, nauttivat kupin kahvia tai juttelivat työkaveriensa kanssa.

Taukojen merkitys hyvinvoinnille on itsestään selvää. Mutta niiden merkitys korostuu työelämän vaatimusten jatkuvasti kasvaessa ja työtahdin kiristyessä.

”Työkuormituksesta palautuminen on uhattuna nyky-yhteiskunnassa, jota kuvaa kiire ja tehokkuus, toteaa psykologian professori Ulla Kinnunen.

Kinnunen johtaa Suomen Akatemian tutkimusta työstä palautumisesta ja heikon palautumisen riskeistä. Tutkimuksessa selvitetään muun muassa sitä, palautuuko työntekijä työkuormituksesta paremmin rentoutumalla lounastauolla, kävelemällä puistossa vai viettämällä lounastauon tavalliseen tapaan. Nelivuotinen tutkimus valmistuu vuonna 2016.

Kinnunen ja hänen tutkijaryhmänsä selvittivät muun muassa, miten keskittyminen iloa aiheuttaviin tehtäviin ja mahdollisuus valita työtehtävät sekä niiden järjestys, tavoitteiden asettaminen ja työkavereiden seura auttavat hyvinvoinnissa työpäivänä.

He selvittivät myös niin sanottujen mikrotaukojen sisältöjä. Mikrotaukojen, eli muutamista sekunneista minuutteihin kestävien taukojen aikana saattoi esimerkiksi surffata netissä, kuunnella musiikkia tai tehdä jotain fyysistä, kuten mennä kävelylle.

Kinnusen mukaan työtehtävien hallinnan mahdollisuus ja tavoitteiden asettaminen lisäsivät työssä hyvinvointia eniten ja fyysinen toiminta toiseksi eniten. Netissä surffaaminen puolestaan ei lisännyt hyvinvointia.

Työtaukoja ei välttämättä tarvitse kellottaa, jos niitä tulee luonnostaan. Kinnusen mukaan niillä, kenellä on mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöön ja suunnitteluun, on myös paremmat mahdollisuudet pitää taukoja työstään.

”Kannattaa välillä seurustella jonkun kanssa ja jos mahdollista, piipahtaa raikkaassa ilmassa. Tauot maksavat kyllä itsensä pois, koska niiden ansiosta ihminen on tehokkaampi.”

Lähde: Helsingin Sanomat